tiistai 29. huhtikuuta 2014
HUOLINUKKE
maanantai 28. huhtikuuta 2014
PÄIVÄ JOTA EI KOSKAAN TULE
Herttainen nuoripari kävi kihlajaiskuvalla ja samalla otettiin kuvatuksia 'save the date' korttiin. Olin miettinyt jotakin tuontapaisia jo jonkin aikaa ja itse olin lopputulokseen varsin tyytyväinen. Tänään tuli tieto ettei kuville ole enää tarvetta, lusikat menivät jakoon ennenkuin niitä ehdittiin kunnolla edes saman katon alle järjestää. Kaikenlaista.
EDIT Kuvat näkyvät kokonaisina klikkaamalla
torstai 24. huhtikuuta 2014
FACE LIFT
Pientä kasvojen kohotusta, näin kevään kunniaksi, uuden bannerin muodossa. Tiedä mitä tässä vielä keksii ja ilkiää...
maanantai 21. huhtikuuta 2014
JOKO RIITTÄÄ?
Luulisi että jo vähän vähempikin riittäisi. Jengien valtataistelut eivät vain näytä asettuvan. Montakohan kuollutta lasta on tarpeeksi? Artikkeli tämän päivän Daily Mailista.
Six children amongst 45 people shot in Chicago during bloody Easter weekend
- Five children were shot as they were walking home from a playground
- Someone in a vehicle that passed the children asked if they were in a particular gang before one of them started shooting
- Police recovered 23 shell casings from the scene of the shooting
- The children ranged in age from 11 to 15
- So far this year 85 people have been murdered in Chicago
- In 2013, 431 people were murdered in the Windy City
Nine people are dead and at least 36 were wounded - including six children - in an especially bloody 48 hours in the gang-and-violence-plagued city of Chicago over the weekend.
Five of the six children wounded - who range in age from 11 to 15 - were shot during a drive-by shooting on Sunday night after a person in the vehicle reportedly asked if the children were members of a particular street gang.
The sixth, a 15-year-old girl, was shot while riding in a vehicle in what appears to be a separate - but also gang-related - incident.
Bloody: Five children were shot Sunday night while walking home from a playground in the city's Humboldt Park neighborhood
Bloody Sunday: Six children in Chicago were shot on Easter Sunday during a particularly bloody weekend for the Windy City
In one of the especially grisly shootings in the Windy City over the weekend, a Cook County Sheriff's Office corrections officer fatally shot his wife - a Chicago police officer - before shooting himself in what appears to be a murder-suicide.
The drive-by shooting happened about 7:30 p.m. Sunday in the 6600 block of South Michigan Avenue. According to the Chicago Tribune, the children were walking home after playing in the park at a nearby elementary school when a car pulled up and someone inside asked if they were in a gang.
A relative of one of the children said the children answered no before someone inside the vehicle started shooting. Relatives of another victim says the kids didn't have time to respond - before they could even answer someone in the car started shooting.
Authorities found 23 shell casings at the scene where five children were shot after they were asked if they were members of a particular gang
'I thought it was firecrackers but I saw everyone running,' witness Kimyana Bryant told NBCChicago.com. 'My mom ran over to us. I was trying to get all the kids from the park. I brought them over here so they could be in the house with us.'
Investigators found 23 shell casings at the scene.
Each of the children were taken to area hospitals in varying conditions, but each is expected to survive.
In the case of the other 15-year-old girl who also was shot on Sunday, she was in a car driving in Chicago's Humboldt Park neighborhood heading southbound in the 1700 block of North Pulaski Road about 9:40 p.m. when the vehicle stopped at the intersection at West Wabansia Avenue.
As the vehicle stopped at the intersection, three male subjects walked across the intersection and flashed gang signs. As the car drove off, one of the males started firing at the vehicle, hitting the 15-year-old girl in the back.
Mayor Rahm Emanuel is trying to combat gang violence, but Chicago remains one of the most violent cities in America
The girl was taken to Saints Mary and Elizabeth Medical Center in stable condition. It's unclear whether anyone else in the vehicle was wounded.
As of 5 a.m., no arrests had been made.
Chicago has been plagued by violence in recent years as gangs continue to infiltrate the city.
So far, 85 people have been murdered in 2014. In 2013, the city recorded 431 homicides - which was an improvement from 2012, when Chicago led the nation in homicides with more than 500.
Read more:
Read more: http://www.dailymail.co.uk/news/article-2609545/Six-children-45-people-shot-Chicago-violent-Easter-weekend.html#ixzz2zXMs7K7G
Follow us: @MailOnline on Twitter | DailyMail on Facebook
torstai 17. huhtikuuta 2014
YLÖSNOUSEMUS
Niin kauan kuin muistan, olen aina vihannut pääsiäistä. En ole koskaan sisäistänyt sen kristillistä, sen enempää kuin pakanallistakaan ilosanomaa eikä minun pääsiäiseeni ole koskaan kuulunut ainuttakaan sukulounasta, pääsiäislammasta eikä pashaa. Päinvastoin. Ainut tuntemani pääsisruoka on mämmi, josta muodostin mielipiteeni jo pikkutyttönä, kun sitä puoliväkisin työnnettiin alas kurkusta. "Hyvää se on, lusikoi siitä vaan", sanottiin. "Pistät vähän kermaa ja sokeria päälle." Yrjö. Mämmi ja talkkuna, siinä kaksi suomalaisen perinneruoan klassikkoa. Voi jeesus, ei ihme että muutin maasta.
En osaa liittää pääsiäiseen yhtäkään positiivista asiaa enkä muistoa. Televisiosta ei koskaan tullut mitään muuta kuin hameisiin pukeutuneita partaniekkoja hiippalakeissaan, hymisemässä loitsujaan ja kiertämässä ympyrää tuntikausia kuin vähäjärkiset. Kaupat ovat kiinni, baarit ovat kiinni, Alkot ovat kiinni. Masusta kuopalle paineltu suklaapupukin paljastui poikeuksetta edellisvuotiseksi ja sen ohut kuori oli aina kitkerää, tummaa suklaata. Säälittävät virpomisyritykseni osoittautuivat yleensä pettymyksiksi ja sain turhaan kolkutella suljettujen ovien takana. Nekin harvat mummot jotka oven avasivat, antoivat virpomispalkaksi kuppaisia mandariineja ja omenoita, jotka inhoten viskeltiin lähimetsiin ja pusikoihin heti kun silmä vältti. Illan päätteksi pussiin oli kertynyt kourallinen 20 ja 50 pennisiä, joilla ei varmasti olisi saanut edes vitsojen höyheniä kustannettua, mikäli ne olisi tarvinnut itse maksaa. Onneksi ei tarvinnut. Ankeaa joka tapauksessa.
Nyt, pääsisäisen kunniaksi olen kuitenkin päättänyt suorittaa ns. ylösnousemuksen ja palata langoille kahden vuoden tauon jälkeen. Olisipa komiaa todeta tähän selitykseksi, etten ole ehtinyt pahemmin viime aikoina kirjoitella kun ollut kiirettä lottovoiton sijoittamisessa ja sen myötä elämän uudelleen järjestelyssä. Tai että uudenkarhea kalifinduuni on vienyt kaiken ajan ja aivokapasiteetin. Tai jotakin muuta pätevää ja yleisesti hyväksyttävää. Mutta ei, valitettavasti asiaan ei liity sen enempää dramatiikkaa kuin että minulla ei ole ollut mitään sanottavaa viime aikoina. Mieluummin hiljaa kuin tikusta asiaa, siinäpä se.
Mitä mainitsemisen arvoista tässä kahden vuoden nettihiljaisuuden aikana on sitten tapahtunut? No, kuten tarkkasilmäinen lukija heti huomaa, on teksiä nyt terästetty skandeilla. Old Betsy eli vanha ja luotettava pöytäkoneeni heittäytyi vanhoilla päivillään täysin mummoksi ja koki arvokkaan armokuoleman muutamalla tarkalla lekaniskulla. Rauha hänen muistolleen. Läppärin kanssa emme koskaan päässeet kunnolla sinuiksi, mutta IPad vei sydämeni heti ensivinkaisulla. Joten nyt luistaa taas suomi ja savo niinkuin alunpitäen tarkoitettu on. Bloggerin kanssa padi ei pelitä ihan niinkuin pitäisi mutta eiköhän siihenkin apua saada.
Keski-iän kriisi alkaa pikkuhiljaa helpottamaan ja jo on jumalauta aikakin, johan sitä on tässä kärsitty jo vuosikausia. Alkuaikojen tyrmistys, epäusko ja epätoivo peilikuvan ja sitä myötä oman kuolevaisuuden edessä on tasoittunut johonkin siihen hieman tavallista jämerämmän maanantaivitutuksen tasolle. Sen suurempaa rangaistusta ei olekkaan kuin eläminen vanhenevana naisena. Sopii koittaa jos ette usko. Olen kuitenkin tehnyt kovasti työtä asian ymmärtämisen eteen viime aikoina ja vaikken ehkä vielä olekkaan täysin zen, osaan suhtautua asiaan jo hieman... aikuisemmin. Sen sijaan että tuijottelisin kauhuissani biitsillä kuivahtaneita mummonrunkoja olenkin kääntänyt huomioni itseäni nuorempiin ja huomattavasti kauniimpiin naisenpuoliin. Pyllistele siinä nyt ihan rauhassa saatanan bimbo, mietin vahingoniloisena lierihattuni alta, riipahtaa ne sunkin tyrkyttimet joku kaunis päivä. Ja persees leviää ihan samalla tavalla aurinkotuolin reunojen yli kuin mullakin, odotappas vaan...
Elämäni ensimmäiset botoxit ja fillerit on tullut kokeiltua, ihan siitä ilosta että voin. En ole kyllä vielä päättänyt että ovatko myrkyt hintansa väärttejä vai olisiko järkevämpää säästää nekin pennoset johonkin jykevämpään operaatioon. Kaikkien mahdollisten kosmeettisten operaatioiden varauksettomana kannattajana olen hieman ihmetellen seurannut netissä käyskentelevien luomunautojen märehtemistä toisten ihmisten botoxien vuoksi. Jos Tiina Jylhä on omasta mielestään kaunis, niin mitä hittoa hänen silikoninsa tai hormoninsa kenellekkään kuuluu? Paula Koivuniemi taidetaan kiristää ihan nahkarummuksi, sen verran kauan hän on Nykin matkallaan jo viihtynyt, mutta jos lopputulos miellyttää omaa silmäänsä niin siitä vaan, sanon minä. Miten kukaan voi edes kuvitella että hänellä on oikeus arvostella toisen ulkonäköä, on se sitten luomua tai keinokauneutta? Jos mä en haluu, niin kukaan muukaan ei saa haluta, niinkö? Enivei, mitä useampi kutunjuusto täyteaineita vastaan on, sitä enemmän niitä jää mulle. Ja Tiinalle.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
.jpg)
