Buhuu! Ei meillä vaan tuommoisia telkkareita ollut hammaslääkärin katossa kun mä olin pieni. No, eipä meillä silloin niin ihmeellistä katsottavaakaan ollut, yksi typerä Ransu-koira ja helvetin pelottava Pelle Hermanni. Kylli-täti piirsi ja Lasse Pöysti kertoi iltasatuja, paremmasta ei tiedetty. Televisiokin oli mustavalkoinen. Köyhää oli ja ankeaa, lapsuus minun muistoissani. Hampaat paikattiin amalgaamilla, pora vinkui ja mukulat itkivät pelosta ja kivusta. Puudutusta ei tunnettu, tai jos tunnettiin niin ei sitä köyhien kakaroihin tuhlattu.
Kelpaa siinä nyt kuopuksen maata, Disneyn leffoja katsella ja hampaitaan puhdistuttaa. Hammastahnan saa valita seitsemästä eri mausta ja läksiäislahjaksi saa vielä pussillisen muoviukkeleita, tarroja ja muuta krääsää. Kaikilla on kivaa. Paitsi iskällä, kun tulee laskun maksamisen aika. $499 pelkästä tarkastuksesta, puhdistuksesta ja fluorauksesta. Kuuden kuukauden välein. Hyi hitto.
Ei meillä vaan poliisitädit tuommoisilla vekottimilla ajelleet kun mä olin pieni. Ja mikä helkutin mopon ja pyörätuolin sekasikiö tuo on oikeen olevinaan? Hyi hitto. Mutta turvallisuus ennen kaikkea, huomaa pyöräilykypärä, luotiliivi ja virka-ase.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti